Ruokaturva kehitysagendan keskiöön

MAAPALLOLLA elää yli 1,5 miljardia aliravitsemuksesta kärsivää ihmistä ja noin 80 % maailman köyhyydessä elävästä väestöstä elää maaseudulla. Köyhien maiden pienviljelijät ovat usein niin säiden kuin markkinahintojen heilahtelun armoilla. Maaseudun viljelijät ja heidän yhteisönsä ovat suuressa vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle ja usein ainoana vaihtoehtona on muutto toimeentulon perässä kaupunkeihin.

Samaan aikaan noin 80 % maailman ruoasta tuotetaan pien- ja perheviljelijöiden toimesta, joten heidän merkityksensä maailman ruokaturvalle on korvaamaton.

Ilmastonmuutos on uhka tulevaisuuden ruoantuotannolle, mutta se vaikuttaa jo nyt monen toimeentuloon sekä ruokajärjestelmiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maatalous sekä köyhien maiden pienviljelijät ja tutkimukset ennustavat lisääntyvää satomäärien vähenemistä jo vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömiä toimia myös maataloudessa, kuten ilmastoälykkäiden viljelytekniikoiden omaksumista.  Köyhien maiden pienviljelijät tarvitsevat välitöntä tukea ilmastotoimiinsa, jotta ruoantuotantoa voidaan jatkaa kestävästi. FFD tekee työtä näiden tärkeiden teemojen parissa.

FFD on allekirjoittanut Fingon koordinoivan ruokaturvatyöryhmän kannanoton (pdf, 240 kt), joka on suunnattu erityisesti nostamaan maailman ruokaturvakysymyksen tärkeyttä esiin hallitusneuvotteluissa sekä Suomen kehitysyhteistyön linjauksia mietittäessä. Vaadimme, että

Suomen kehityspolitiikassa tulee

• keskittyä erityisesti pien- ja perheviljelijöiden tukemiseen ja edesauttaa heidän järjestäytymistään.

• tukea ekologisesti kestäviä ruoantuotannon tapoja, jotka helpottavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

• ohjata rahoitusta tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön kestävien ruokajärjestelmien vahvistamiseksi.

Ohjelmajohtaja Tiina Huvio haastattelussa COP24-kokouksessa (Video)

Ohjelmajohtaja Tiina Huvion haastattelu COP24-kokouksesta Katowicesta

FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio kertoo YK:n ilmastokokouksen COP24:n yhteydessä Puolan Katowicessa, että suurin ilmastoneuvottelijoiden kohtaama haaste on konkretian saavuttaminen neuvotteluissa.

“Työskentelemme maanviljelijöiden kanssa kentällä, ja he kohtaavat jo nykyisellään ilmastonmuutoksen vaikutukset. On kriittistä, että toimimme nyt. Uskon, että neuvottelijat pyrkivät jo nyt muotoilemaan selkeitä ohjeita”, Huvio sanoo UNFCCC Climate Action Studion haastattelussa.

FFD:n työstä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi Tiina Huvio toteaa myöskin, että pyrkimyksenä on muistuttaa neuvottelijoita pikaisen toimimisen tärkeydestä. “Suoraan sanottuna Pariisin ilmastosopimus ei edes ole kovin kunnianhimoinen, tarvitsemme jotain lisää. Pyrimme tuomaan esille ihmisten tuomia haasteita sekä tarjoamaan ratkaisuja näihin haasteisiin.”

Huvion mielestä on hyvä, että ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioidaan nyt enemmän myös kehitys- ja ruokaturvanäkökulma. “Mielestäni tuore IPCCC-erikoisraportti oli erinomainen, sillä se yhdistää köyhyyden vähentämisen ja kehityksen ilmastonmuutosta vastaan toimimisen kanssa. Nyt on selkeästi todettu, että ilmastonmuutoksen vastainen työ saa olla pois ruokaturvasta tai kestävästä kehityksestä.”

Tiina Huvio edustaa COP24:ssä Katowicessa FFD:tä, AgriCord-allianssia sekä Maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n Food and Forest Farm Facility-ryhmää (FAO-FFF). “Kaikki nämä järjestöt työskentelevät maanviljelijöiden kanssa, ja nämä viljelijät kohtaavat samanlaisia ongelmia. Heidän tulee mukautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta toisaalta heidän tulonsa ja omaisuutensa kärsivät.”

FFD mukana työpajassa metsänhoidon kestävyydestä ja kannattavuudesta Vietnamissa

Metsätyöpajan osallistujia syyskuun lopussa Vietnamin Huessa. Kuva: FFD

Metsänhoitoa Vietnamin Huessa. Kuva: FFD

FFP/ASEAN is co-financed by the European Union with the technical support of the International Fund For Agricultural Development

FFD:n Vietnamin Huessa yhdessä FAO:n ja Vietnamin metsäakatemian kanssa järjestämän tuloksekkaan, pienmetsänhoitoa käsitelleen työpajan loppuraportti on julkaistu. 28.-19. syyskuuta järjestetyn tapahtuman otsikkona oli “Pienmetsätalouden kestävyyden ja kannattavuuden kehittäminen Vietnamissa”, ja kaksipäiväiseen työpajaan kuului paneelikeskustelu, ryhmäkeskusteluja, yhteenvetotilaisuus ja vierailu paikallisilla metsäosuuskunnilla ja plantaaseilla. Tapahtuman rahoitus tuli osin EU:n FFP-ASEAN rahoituksesta, mille IFAD antaa teknistä tukeä, ja osin FAO:n FFF-ohjelmasta.

Vietnamin taloudelliset uudistukset, muutokset maanomistajuudessa ja metsäpolittisen viitekehyksen uusiminen ovat luoneet otolliset olosuhteet metsäsektorin kehitykselle maassa. Pienmetsänomistajien harjoittamalla metsänhoidolla on maassa suuri kasvupotentiaali: heidän hoitamansa 1,6 miljoonan hehtaarin suuruinen metsäala vaikuttaa maassa jo 1,2 miljoonan perheen toimeentuloon. Merkittävistä mahdollisuuksista huolimatta pienmetsänomistajat kohtaavat Vietnamissa edelleen monia haasteita, jotka vaikeuttavat tuotantoa ja rajoittavat siten metsäelinkeinosta saatuja konkreettisia hyötyjä.

Huessa järjestettyyn työpajaan osallistui 93 henkilöä, jotka edustivat laajalti eri organisaatioita ja sidosryhmiä metsäalalla Vienamissa. Paikalla oli mm. metsähallinto- ja tutkimusorganisaatioita, kehitysrahoittajia, osuuskunta-alan järjestöjä ja yrityksiä, kansainvälisiä järjestöjä, tutkimuskeskuksia sekä metsäalan yrityksiä ja rahoituslaitoksia Vietnamista ja ulkomailta.

Työpajassa käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille erityisesti seuraavia suosituksia:

• Vietnamin viljelijäjärjestöjen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa, erityisesti liittyen pientuottajien markkinoille, rahoitukseen ja vakuutukseen pääsyyn

• Toimivan tiedonjakoalustan perustaminen metsäalan sidosryhmätoiminnan tukemiseksi metsäarvoketjun eri osa-alueilla.

• Osaamisen ja asiantuntijapalveluiden vahvistaminen pienmetsänhoidon kehittämiseksi. Tässä keinoina esimerkiksi parhaiden markkina- ja hallintokäytäntöjen tarkentaminen sekä metsäosuuskuntien ja -järjestöjen koulutuksen kehittäminen.

• Mallialueiden luominen kestävien ja kannattavien pienmetsänhoidon hallinto- ja liiketoimintamallien esittelemiseksi (ml. osuuskunnan/järjestön hallinto, siementuotanto, metsänhoitokäytännöt, sertifiointi ja tuotannon monipuolistaminen).