YK:n yleiskokouksen yhteydessä kokoontui pääsihteeri António Guterresin kokoon kutsumana Food Systems Summit keskustelemaan vaihtoehdoista, miten muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi. Kokouksen valmistelu oli varmasti osallistavin prosessi, jossa olemme saaneet olla mukana. Osa kansalaisjärjestöistä on kritisoinut elintarvikejättien isoa roolia keskusteluissa. Toisaalta Maailman tuottajajärjestön WFO:n rooli oli nyt merkittävä keskustelujen painopisteiden määrittelyssä. USA:n maatalousministeri Tom Vilsack kokosi myös yhteen oman koalition Agriculture Innovation Mission for Climate (AIM4C) toisenlaiseksi lähestymistavaksi EU:n Farm to Fork strategialle.
Keskustelujen perusteella koottu viiden toimintaraiteen ja niiden alla olevat viidentoista toiminta-alueen muutosajatukset tarjoavat kaikille tekemisen mahdollisuuksia. Yhtä ratkaisua ei monimutkaiseen ongelmaan löytynyt. Ajatukset varmasti jalostuvat jatkokeskusteluissa, joita myös olemme järjestämässä FFD:ssä.
Ennen kuin siirrytään listaan ”keitossani on kärpänen”, on hyvä pitää mielessä ensimmäisen toimintaraiteen perusasiat:
Tavoitteena on nälän poistaminen. Noin 700 miljoonaa ihmistä on edelleen aliravittuja ja neljänneksellä maapallon väestöstä ei ole ruokaturva kunnossa.
Tavoitteena on, että kaikilla on pääsy terveelliseen ruokaan ja tasapainoiseen ruokavalioon. Käytännössä kolmella miljardilla ihmisellä ole edes varaa siihen.
Ruuan turvallisuus on pystyttävä takaamaan. Ruokaperäiset sairaudet aiheuttavat 600 miljoonaa sairastumista ja 420 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa WHO:n mukaan.
Toimintaraiteet
Ensimmäisen toimintaraiteen työalueita ovat ruokaturvan parantaminen ja nälän vähentäminen. Toinen teema on ravitsevaan ruokaan pääsy, miten voidaan taata, että ihmisillä on mahdollisuus saada ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Kolmantena työalueena on elintarviketurvallisuus.
Toinen raide on kestävä kulutus, joka on korostunut erityisesti eurooppalaisessa keskustelussa. Tavoitteena on aktivoida ihmisiä nauttimaan terveellisestä ja kestävistä vaihtoehdoista. Tarjolla on hallinnollista ohjausta, yksityissektorin tarjontamuutoksia ja aktivismia kuluttajakäyttäytyminen muutokseen. Toinen työalue on ruokahävikin vähentäminen koko ketjussa ja kiertotalouden mahdollisuuksien parempi hyödyntämien.
Kolmantena raiteena on luontopositiivinen tuotanto. Uudella termillä pyritään korvaamaan aikaisempia jo politisoituneita termejä, kuten agroekologia, täsmäviljely tai ilmastoälykäs tuotanto. Tavoitteet sinällään ovat samoja, luonnon ekosysteemien suojelu, kestävien tuotantotapojen käyttö ja heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen.
Neljäs toimintaraide korostaa elinvoimaisuutta ja tasa-arvoa. Elintarviketuotannon arvoketjuun pitää pystyä tasapainottamaan voimasuhteita. Ruuantuotanto työllistää merkittävän määrän ihmisiä, joilla pitää tarjota säällistä työtä. Yksi toiminta-alue on paikallisen ruuantuotannon edistäminen. Tavoitteet korostavat ruokaketjunsosiaalista merkitystä, kun tavoitteena on se, että kaikki voivat olla mukana kehityksessä.
”Leave no one behind”
Viidennen raiteen tehtävänä on häiriönsietokyvyn parantaminen. Maatalous kohtaa erilaisia ongelmatilanteita, aseellisia konflikteja, ilmaston ääri-ilmiöitä, ympäristön ja luonnon katastrofeja, terveys- ja talouskriisejä. On pystyttävä korjaamaan rakenteellista ja systeemistä häiriöalttiutta. Monien riskien yhtäaikainen vaikutus korostuu ongelmatilanteissa, johon tarvitaan kriisijohtamista koko ruokajärjestelmässä.
Ruokajärjestelmän uudistaminen
Ruokajärjestelmän uudistamisessa on hallinnolla tärkeä poikkileikkaava tehtävä. On pystyttävä varmistamaan, että muutokselle on tarjolla mahdollisuuksia koko arvoketjussa.
Näistä teemoista MTK jatkaa keskustelua kehitysyhteistyöjärjestömme FFD:n organisoimissa webinaareissa. Kannattaa olla kuulolla.
Juha Ruippo
Toiminnanjohtaja, FFD
