Juuri julkaistu maisterintutkielma ”Tansanian pienviljelijöiden näkökulma GLOBALG.A.P. sertifiointiin” tehtiin osana FFD:n ja Tanzania Horticultural Associationin (TAHA) yhteishanketta ”Quality standards for enhanced market access for smallholder farmers in Tanzania”, jota Suomen ulkoministeriö rahoittaa. Hankkeen tarkoituksena on edistää Tansanian pienviljelijöiden pääsyä GLOBALG.A.P. sertifioinnin piiriin. Alla ote Sofia Simulan maisterintutkielman tiivistelmästä.
Puutarhataloudella on merkittävä rooli Tansanian kansantaloudelle ja hedelmien ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tansanian hedelmä- ja vihannestuotannolle tyypillistä on maatilojen pieni koko, heikosti organisoitu maatilan hallinta sekä ongelmat markkinoille pääsyssä ja tuotelaadussa. Kansainvälisillä vientimarkkinoilla, erityisesti Euroopassa, vaaditaan kolmannen osapuolen suorittamaa laatusertifiointia. GLOBALG.A.P. on maa- ja elintarviketaloudessa käytössä olevista laatusertifiointijärjestelmistä merkittävin ja hedelmä- ja vihannestuotannon alalla kaikkein vaativin sertifikaatti. Suuret kansainväliset kauppaketjut vaativat sertifiointia varmistaakseen elintarviketurvallisuuden sekä tuotannon kestävyyden. GLOBALG.A.P. sertifioinnin hankkiminen on pienviljelijälle haastava tehtävä, erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Tansaniassa.
Tutkielman tulokset paljastivat, että pienviljelijöillä on korkeat odotukset sertifioinnin tuomille hyödyille. Viljelijöillä on odotuksia paikallisille ja kansainvälisille markkinoille pääsystä sekä neuvotteluasemansa parantumisesta, ja näille odotuksille on saatu vahvistusta aikaisemmissa tutkimuksissa. Ryhmäsertifiointi todetaan vahvuudeksi, kuten myös maatilan hallinnan paraneminen sertifioinnin myötä. Asiantuntijoiden ja aikaisempien tutkimusten mukaan sertifiointi ei takaa viljelijöille korkeampia hintoja. Sen sijaan sertifioinnin myötä saavutetaan laajempi asiakaskunta ja siten taloudellista hyötyä sertifioimattomiin maatiloihin verrattuna. GLOBALG.A.P. sertifiointi voi toimia kilpailuetuna pienviljelijälle. Sertifioinnin suurimpia heikkouksia ovat viljelijöiden mukaan sertifiointikustannukset, lisääntynyt työmäärä sekä kalliit investoinnit tilalla. Heikko infrastruktuuri aiheuttaa huolta. Sertifioinnin mahdollisuuksina viljelijät näkevät paremman taloudellisen tuloksen, viennin tuomat lisätulot sekä kirjalliset sopimukset ostajien kanssa. Viljelijöiden tavoitteena on harjoittaa ammattimaista ja nykyaikaista maataloustuotantoa. Sertifioinnin mahdollisena uhkana viljelijät näkevät ongelmat sertifikaatin ylläpidossa, epävakaat tuotot markkinoilla sekä sopimuksen irtisanominen tuotelaatu ongelmien johdosta.
Lue koko maisterintutkielma (englanniksi) täällä.