Mahalaxmin ja Ashwaran jäseniä uuden padon vieressä. Sadekauden aikana patoon kerätään vettä (5000 m3), jota voidaan käyttää metsäpalojen torjuntaan sekä kasteluvedeksi noin 100:lle kotitaloudelle.
Olen matkalla Lumbinin maakunnan Dangin piirikuntaan Neplissa, missä on 241 254 hehtaaria metsää ja siitä 46 % on yhteisömetsää. Yhteisömetsä otettiin käsitteenä käyttöön Nepalissa 1970-luvulla. Se viittaa tapaan, missä paikalliset yhteisöt osallistuvat metsänhoitoon ja sen suunnitteluun yhdessä hallituksen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisömetsänhoidolla on myönteisiä vaikutuksia metsien suojelun lisäksi myös metsien kestävään käyttöön osana maaseudun elinkeinoja.
Dangin piirikunnassa sijaitsee puolentoista miljoonan asukkaan Tulsipurin kaupunki. Siellä toimii metsäosuuskunta Amritpur Social Entrepreneur Cooperative (ASEC), jolla on jäsenenä kymmenen yhteisömetsäryhmää: Triveni, Mahalaxmi, Nawa Durga, Ashwara, Samjhana, Namauna Mahila, Phulbari, Mayalu, Srijana Mahila ja Annapurna. Näissä on jäsenenä yhteensä noin 3000 kotitaloutta, jotka harjoittavat pienmuotoista metsätaloutta.
Food and Forest Development Finland (FFD) toteuttaa Nepalissa ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” -hanketta, joka pyrkii tehostamaan naisten tulonhankintaa ja yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaaviin riskeihin. Tulsipurissa yhteisömetsäryhmien naisjäsenet kehittävät uusia tuotteita ja palveluita parantaakseen tulonhankintamahdollisuuksiaan ja yrittäjyyttään. Toiminnot edistävät samalla sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamista ja toimeentuloturvaa.
Naisjäsenten toiminta keskittyy metsätuotteisiin puun ja polttopuun ulkopuolella, jotka ovat tärkeä osa metsätaloutta. Näitä tuotteita tai palveluja ovat esimerkiksi lääke- ja aromaattiset kasvit, bambu ja rottinki, pähkinät, hedelmät, mukulat, ruohot ja lehdet, joita voidaan saada puista, pensaista tai yrteistä.
Sal puun (Shorea robusta) lehdistä tehdään mm. lautasia
Naisjäsenten toiminta keskittyy metsätuotteisiin puun ja polttopuun ulkopuolella, jotka ovat tärkeä osa metsätaloutta.
Tulispurissa yhteisömetsissä on enimmäkseen sal puulajia (Shorea robusta), mitä hyödynnetään puutavarana ja polttopuuna. Puun lehtiä käytetään lautasina (Tapari, Duna ja Bota), joiden tuotanto on perinteinen metsäalan ammatti Nepalissa. Ammatin harjoittaminen on suoraan riippuvainen sal-puiden lehtien saatavuudesta. Lisäksi lehtiä käytetään eläinten rehuna. Sal-puun hedelmiä ja siemeniä käytetään perinteisessä Ayurvedan mukaisessa lääketieteessä, joka on yksi maailman vanhimpia perinteisiä suusanallisesti opetettavia parantamistieteitä.
Yhteisömetsien hoidossa ja erilaisten metsätuotteiden tuotannossa ja markkinoinnissa on edelleen monia haasteita Nepalissa. Vuonna 2021 hankkeessa arviotiin ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia suhteessa ASEC:ssa suunnittelussa olleisiin yritystoimintoihin. Arviointi osoitti, että lisääntynyt sademäärää lisää tulvariskiä alueella. Toisaalta myös kuivuuskaudet muuttuvat rajummiksi ja niiden todennäköisyys kasvaa. Arvioinnissa myös todettiin, että metsäpalot, erityisesti ihmisten aiheuttamat, ovat iso haaste Dangin alueella. Vuosina 2001-2020 Nepalissa oli keskimäärin 77 vuosittaista metsäpalopäivää. Tämän johdosta metsätuhot olivat 172 040,65 hehtaaria per vuosi. ASECin raportoinnin mukaan Dangissa metsäpalot tuhosivat 1844 hehtaaria metsää vuonna 2022.
Padon hoitamiseksi tueksi perustettiin kastelutoimikunta, johon kuuluu 60 kotitaloutta yhteisömetsien käyttäjäryhmistä.
Bishnu Pandey toimii Mahalaxmi ryhmän puheenjohtajana, sekä kastelutoimikunnan jäsenenä.
Luonnon katastrofien, esimerkiksi metsäpalojen, vähentämiseksi, ASEC aloitti padon rakentamisen Chuckle Kola-alueelle, joka sijaitsee Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsien raja-alueella. Ideana on, että sadekauden aikana patoon kerätään vettä (5000 m3), jota voidaan käyttää kuivan kauden aikana pääasiassa metsäpalojen torjuntaan. Lisäksi pato tarjoaa kasteluvettä noin 100:lle kotitaloudelle molempien Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsäryhmille. Tämä kattaa noin 50 hehtaaria maatalousmaata ympäröivällä valuma-alueella. Pato toimii myös vesilähteenä villieläimille kuivina kausina. Padon rakentaminen kesti kolme ja puoli kuukautta ja se maksoi kaksi miljoonaa NPR (15 000 €).
Padon hoitamiseksi tueksi perustettiin kastelutoimikunta, johon kuuluu 60 kotitaloutta yhteisömetsien käyttäjäryhmistä. Kastelutoimikunnassa kerätään kultakin kotitaloudelta 50 NPR (0,40 €) kuukausimaksu rahastoon, jota käytetään padon ylläpitämiseen, kastelutoiminnan parantamiseen ja uusien kasvien viljelyyn. Tähän mennessä rahaa on kerätty noin 40 000 NPR (300 €).
Vuoden 2022 heinä-syyskuun sadekaudella pato vaurioitui, kun rankkasateet huuhtoivat metrin verran maata padon reunalta. Sadekauden päätyttyä korjaustyöt pyritään tekemään seuraavan kahden - kolmen kuukauden aikana. Joka tapauksessa pato on jo nyt osoittautunut tärkeäksi. Eräs yhteisön jäsen viljeli kurkkua noin hehtaarin alueella kastelun avulla ansaiten työllään 50 000 NPR (390 €). Muita padon hyödyntämismahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Tästä esimerkkinä suunnitelma 1,5-2 hehtaarin muuttamista puistoksi yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kun Mahalaxmin ja Ashwaran yhteisömetsäryhmät ovat yhdistäneet voimavaransa yhteisen hyvän tuottamiseksi, hyötyjä on syntynyt niin yhteisö-, kotitalous- kuin yksilötasoilla. Yhteisömetsäryhmien yhteistyössä realisoituvat Mahatma Ghandin sanat: ”Se, mitä teemme maailman metsille, on vain peilikuvaa siitä, mitä teemme itsellemme ja toisillemme.”
Roseanna Avento
Kobe Global
FFD:n kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja
……………………….
Food and Forest Development Finland (FFD) toteuttaa Nepalissa ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” -hanketta, joka pyrkii tehostamaan naisten tulonhankintaa ja yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaaviin riskeihin. Hanke on saanut rahoitusta 2021-2024 Suomen ulkoministeriöstä.
