Erilaiset kaupalliset standardeihin perustuvat sertifioidut laatujärjestelmät ovat yleistyneet elintarvikealla ja viranomaismääräyksiin pohjautuva omavalvonta ei enää yksinomaan riitä elintarviketurvallisuuden ja laadun takeeksi. Laatujärjestelmät, jotka yleistyvät myös kehittyvissä maissa, ovat haasteellisia ja laajoja kokonaisuuksia, ja päätavoitteen – elintarviketurvallisuuden - lisäksi niissä on paljon muitakin asioita, joista tuottajat hyötyvät.

Toimitusketjut ovat monimutkaistuneet ja kansainvälistyneet ja laatujärjestelmät helpottavat työtä ja luovat yhteisen ymmärryksen laadun varmistuksesta ja takaavat kriisitilanteissa jäljitettävyyttä. Laatujärjestelmien tärkein tavoite onkin elintarviketurvallisuuden varmistaminen.

Kauppa, varsinkin suuret kansainväliset ketjut, vaativat toimittajiltaan laatusertifioinnin. Erityisesti kauppaketjujen omien tuotemerkkien valmistajilta edellytetään sertifioitua elintarviketurvallisuuden laatujärjestelmää. Näitä ovat mm. BRC, IFS, FSSC 22000 ja maataloudessa GLOBALG.A.P. Lisäksi yrityksillä on yleisesti johtamis- ja ympäristölaatujärjestelmiä; yleisimmät ISO 9001 ja 14001 ja erilaiset eettisiä toimintaperiaatteita koskevat laatujärjestelmät, kuten SMETA ja GRASP, ovat myös yleistyneet. Laadusta onkin tullut iso kansainvälinen liiketoiminta-alue.

Maatalouden laatujärjestelmät yleistyvät

FFD, Food and Forest Development Finland, on suomalainen järjestö, joka tukee maanviljelijöitä ja edistää maaseudun elinvoimaa kehittyvissä maissa. Se on osa kansainvälistä, 12 maassa toimivaa AgriCord-allianssia, jonka tavoitteena on maaseudun köyhyyden vähentäminen. Tansania on yksi FFD:n toiminnan kohdemaista ja siellä erityisesti vihannes- ja hedelmien tuotantoon liittyvät kehittämistoimet yhdessä Tansanian puutarhaliiton, TAHA:n (Tanzania Horticultural Association) kanssa.

FFD ja TAHA aloittivat vuoden 2021 alussa ’Pientuottajien laatujärjestelmäosaamisen kehittäminen Tansaniassa’ -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä vihannes- ja hedelmäntuottajien laatuosaamista koko toimitusketjussa. Hankkeessa on mukana kouluttajana GLOBALG.A.P., joka omistaa samannimisen maatalouden laatustandardin ja lisensoi sitä sertifiointi- ja auditointiyrityksille eri puolilla maailmaa. Kuten FFD:n toiminnassa tapana on, tässäkin hankkeessa on mukana kummiorganisaatio, Puutarhaliitto, tuomassa käytännön laatujärjestelmäosaamista.

Kehittyvien maiden elintarvikevientiä edistetään

Maatalous on Tansanian kansantaloudelle hyvin merkittävä ja 75 % koko viennistä tulee maataloustuotteista. Vihannesten ja hedelmien osuus siitä on 9 %. Maatalouden ja tuottajien osaamisen kehittäminen onkin yksi Tansanian painopistealueita.

Vientimarkkinoille pääsy edellyttää viejältä useimmiten laatusertifikaattia. FFD:n hankkeessa on mukana useita vientiyrityksiä ja niille tuotteita toimittavia tuottajia. Myös kehittyvien maiden kotimarkkinoilla kuluttajat tiedostavat yhä useammin tuotteiden laatuun liittyviä uhkia. Samalla vähittäiskauppa kehittyy ja siirtyy tienvarsilta marketteihin. Matkailu on merkittävä tulonlähde ja sen mukana kasvavat myös Food Service -markkinat, joille tarvitaan turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Hankkeessa onkin myös mukana local. -osa, joka keskittyy paikallisiin markkinoihin. Se myös valmentaa viljelijöitä varsinaisen laatusertifikaatin saamiseen. Nelivuotisen hankkeen aikana tuottajia on tarkoitus saavuttaa 500-1000 vientiin tähtäävällä GLOBALG.A.P.-tasolla ja 2000-4000 paikallisille markkinoille suuntaavalla local.G.A.P.-tasolla.

Laatujärjestelmä luo haasteita

Sertifioidun laatujärjestelmän rakentaminen vaatii viljelijöiltä aikaa ja osaamista paneutua standardin eri osa-alueisiin. Sitä helpottamaan on olemassa Registered Trainer–asiantuntijat (ent. Farm Assurer), joita koulutetaan FFD:n ja TAHA:n hankkeessa. GLOBALG.A.P:n kouluttamat, tentin läpäisseet henkilöt saavat Registered -statuksen ja luvan opastaa viljelijöitä, pakkaamoja ja viejiä standardin käytäntöön otossa ja soveltamisessa. Hankkeen tavoitteena on saada koulutetuksi 15 asiantuntijaa.

Laatusertifiointi voidaan tehdä joko yksittäiselle tilalle tai jollekin sen osalle, jos tilalla on useita toimipisteitä. Se voi myös koskea ainoastaan yhtä tuotetta. Toinen vaihtoehto, joka on yksittäisen viljelijän kannalta ehkä helpompi, on rakentaa laatujärjestelmä viljelijäryhmälle. Esimerkiksi viejäyritys voi olla toimija, jonka toimittajat muodostavat tällaisen ryhmän. Silloinkin järjestelmä voi olla tuotekohtainen. Tällainen ryhmäsertifiointi on yksittäisen viljelijän kannalta edullisempi ja yksinkertaisempi, mutta vaatii viejäyritykseltä vahvaa laatujärjestelmän osaamista.

Auditoinnin suorittavat ja sertifikaatin myöntävät siihen erikoistuneet yritykset, jotka standardin omistaja on hyväksynyt. Laatutyö on jatkuvaa parantamista ja sen kanssa eletään arjessa. Sisäiset auditoinnit kuuluvat toimintaan ja vaikka sertifikaatti onkin voimassa neljä vuotta, toiminta auditoidaan vuosittain. Laadun parantamiseen sitoutuminen onkin suurin haaste.

Kehittyvissä maissa on laatutyö vasta aluillaan. Tansanialais-suomalainen Tanzanice Agrofoods Ltd on saanut GLOBALG.A.P. sertifikaatin avokadon tuotantoon. Vienti suuntautuu Eurooppaan. Eero Pisilä, Tanzanicen omistaja, kertoo, että sertifikaatin saaminen ei ole ollut ongelmatonta. ”Esimerkiksi maanomistusolot voivat olla epäselviä ja standardin vaatimuksia tilusten tarkasta määrittämisestä on vaikea toteuttaa. Osan viljelijöistä luku- ja kirjoitustaidot ovat puutteelliset, joka hankaloittaa dokumenttien hallintaa” kertoo Pisilä. Zacharia Kiputa, TAHA:n ja FFD:n hankkeen projektipäällikkö, tuntee myös haasteet, sillä ohjattavia viljelijöitä on paljon ja asiat monimutkaisia. Sama standardi koskee sekä pitkälle teollistuneita, että kehittyviä maita. Tansaniassa on vain yksi paikallinen yritys, jolla on oikeus auditoida ja myöntää sertifikaatteja. Tanzanicenkin auditoija oli hollantilainen. Standardi edellyttää myös kansallista teknistä ohjausryhmää ja ohjeistusta, mikä sisältyy myös FFD:n ja TAHA:n hankkeeseen, mutta on vielä alkuvaiheessa. Laatutyö on siis vielä käynnistymisvaiheessa ja osaamisessa paljon kehittämisen tarvetta.

Mitä laatujärjestelmällä saavutetaan?

GLOBALG.A.P:n tärkein tavoite ja merkitys on elintarviketurvallisuuden takaaminen. GLOBALG.A.P. standardi jakautuu kolmeen osaan: kaikkia maatiloja koskeviin ja tuotantosuunnan mukaisiin kohtiin (kasvinviljely, kotieläintuotanto ja vesiviljely). Ne puolestaan jakautuvat alatuotantosuuntiin. Kasvinviljelyn alaryhmään kuuluvat vihannekset ja hedelmät. Niihin kohdistuu FFD:n ja TAHA:n hanke.

Asiakkaat – suuret tukkuliikkeet ja vähittäiskauppaketjut – haluavat varmistua paitsi tuoteturvallisuudesta, myös tuotannon sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. GRASP on GLOBALG.A.P:n vapaaehtoinen lisäosa, joka keskittyy työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja mm. työsopimusten ja -ehtojen oikeudenmukaisuuteen. Sekin on osa kehittämishanketta, koska siitä on tullut yleinen vaatimus Euroopan markkinoilla, jonne tansanialaiset tuotteet tähtäävät.

Pääsy markkinoille on tärkein syy hankkia laatusertifikaatti. Sen mukana kuitenkin saavutetaan monia muitakin etuja. Tuottajat ovat kehittyvissä maissa haavoittuvassa asemassa. Erilaiset tuoteväärennökset ja vanhentuneet tai muualla kielletyt torjunta-aineet päätyvät usein kehittyvien maiden markkinoille. Laatutyön osana viljelijät pystyvät varautumaan näihin uhkiin. Tuholaistorjunta, menetelmät ja aineet ovat keskeinen osa laatujärjestelmää.

Vedellä on suuri merkitys vihannesten ja hedelmien tuotannon eri vaiheissa. Veden lähteellä, käytöllä ja laadulla onkin iso osuus standardissa. Tansaniassa vesi on monilla alueilla rajallinen luonnonvara ja sen tasainen saatavuus kaikkina vuoden aikoina ei ole itsestään selvyys. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet rajut sateet voivat tuhota koko sadon. Laatujärjestelmään kuuluukin veden talteenotto ja toisaalta varautuminen viljelytekniikoilla kaatosateiden aiheuttamiin satomenetyksiin. Laatutyö on siis hyvin paljon käytännön neuvontaa – se vain tehdään järjestelmällisesti toimenpiteet dokumentoiden ja tuloksia seuraten.

Merkityksellistä työtä

FFD:n ja TAHA:n yhteinen ’Pientuottajien laatujärjestelmäosaamisen kehittäminen Tansaniassa’ -hanke on hyvä esimerkki käytännön toimista, jotka parantavat tuottajien osaamista, toimeentuloa ja tukee myös koko kansantalouden kasvutavoitteiden toteutumista. Työ pohjautuu järjestöjen aikaisempaan tulokselliseen yhteistyöhön vuodesta 2012 alkaen ja tukee maan kansallisen tason tavoitteita puutarhasektorin viennin kehittämiseksi. Vuosina 2021-24 toteutettavan hankkeen päärahoittajana toimii Suomen Ulkoministeriö.

Pirkko Suhonen

Suhonen Consulting

Pirkko on toiminut FFD:n ja TAHA:n yhteistyöhankkeiden kummihenkilönä vuodesta 2014. Laatujärjestelmähankkeessa hän toimii vapaaehtoisena lisätukena hankkeen toteutukselle.

’Pientuottajien laatujärjestelmäosaamisen kehittäminen Tansaniassa’ on saanut rahoitusta Suomen ulkoministeriöstä vuosille 2021-2024.