Vihreämpi Tansania ilmastokestävien toimeentuloratkaisujen ja maankäytön hallinnan kautta

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, maaresurssit, maaseudun kehitys

Kohderyhmät: Kolme järjestöä Arushan alueella, jotka tukevat jäsentensä ilmastokestävyyttä ja vihreää taloutta. Tämä hyödyttää suoraan 5000 jäsentä ja vaikuttaa 60 000 hehtaariin hallinnoitua maata.

Yhteistyökumppanit:

  • Pastoral Women’s Council (PWC): Naisjohtoinen järjestö, joka tukee paimentolaisnaisia ja -tyttöjä. Järjestöllä on 6 500 jäsentä.

  • MVIWAARUSHA: Viljelijöiden alueellinen tukiverkosto, jolla on 11 000 jäsentä.

  • Ujamaa Community Resource Team (UCRT): Toimii 40 yhteisön kanssa turvaten perinteisiä maanhallintaoikeuksia.

Muut yhteistyötahot:

  • TRIAS: Kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka on erikoistunut perheviljelijöiden ja pienyrittäjien jäsenpohjaisten organisaatioiden vahvistamiseen.

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö
Budjetti: 530 509 euroa
Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hankealueen väestö koostuu pääasiassa Maasai-heimoon kuuluvista pienviljelijöistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa heihin merkittävästi: alueella on havaittavissa ympäristön köyhtymistä ja tuottavuuden heikkenemistä. Hankkeen toiminnot keskittyvät kahteen päätavoitealueeseen:

  1. Järjestöjen ja niiden tarjoamien palveluiden vahvistaminen jäsenten ilmastokestävyyden tukemiseksi osallistavasti.

  2. Jäsenten toimeentulon tukeminen vihreässä siirtymässä.

Vahvat järjestöt pystyvät kuuntelemaan jäsentensä tarpeita ilmastokestävyyden osalta, mikä mahdollistaa palveluiden mukauttamisen tarpeiden mukaan. Hankkeen toiminnoissa kehitetään viljelijöiden osaamista sekä kartoitetaan ilmaston kannalta tärkeimpiä aktiviteetteja, mikä luo perustan vihreiden toimeentulomahdollisuuksien tukemiselle.

Yhteisöjen maaoikeudet ovat kriittisiä, ja oikeusperusteiset toiminnot keskittyvät perinteisen maanhallintaoikeuden (Customary Right of Occupancy) selkeyttämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisiin naisten oikeuksien ja johtajuuden foorumien kautta.

 
 
 
 
 

Kohti kestävää pienviljelijämetsätaloutta Vietnamissa

Vietnam

Pääsektorit: Metsätalous

Kohderyhmät: Pienet metsätuottajat, osuuskunnat ja osuuskuntaliitot

Yhteistyökumppanit:

  • Vietnam Cooperative Alliance (VCA)

  • Quang Ngai Cooperative Alliance (QNCA)

  • Nghe An Cooperative Alliance (NACA)

  • Phu Yen Cooperative Alliance (PYCA)

  • Center for Climate Change Study in Central Vietnam (CCCSC)

Rahoittajat: EU:n rahoittama IFAD-avustus

Budjetti: 329 361 euroa

Kesto: 2022 – 2024

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset lyhyesti:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pienviljelijämetsätalouden kestävyyttä parantamalla taloudellista tuottoa huomioiden samalla ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset.

Keskeiset aktiviteetit ja tulokset:

  • Hanke on tukenut QNCA:ta ja PYCA:ta hankkimaan FSC-sertifikaatin yli 1 400 hehtaarille, minkä avulla on edistetty kestäviä käytäntöjä ja taloudellisia hyötyjä.

  • Pienviljelijöiden voimaannuttaminen arvoketjussa parantaa sertifioinnin jäljitettävyyttä ja valmistaa heitä markkinavaatimusten täyttämiseen.

  • Parantamalla taimitarhoja hankkeessa on luotu uusia työpaikkoja, erityisesti naisille, ja parannettu pääsyä laadukkaisiin resursseihin.

  • Kahteen NACA:n osuuskunnan taimitarhaan asennetut aurinkopaneelit ovat säästäneet noin 50–60 euroa kuukausittaisissa sähkökustannuksissa.

  • Pidemmät puun kiertojaksot lisäävät metsien arvoa.

  • Hankkeen aikana kotipuutarhoihin on istutettu enemmän alkuperäisiä puulajeja.

  • Hankkeessa on tuettu metsissä tapahtuvaa mehiläishoitoa.

  • Kohdennetut koulutukset aktivoivat nuoria ja naisia metsätalouden ja ilmastohankkeiden parissa, edistäen osallistavaa ja kestävää kehitystä.

 
 

Tietoon perustuvat metsänhoitopäätökset, kestävä metsien hallinta ja metsäsertifiointi pienviljelijämetsissä Vietnamissa

Vietnam

Pääsektorit: Metsätalous ja ilmastokestävyys

Kohderyhmät: Viljelijäorganisaatiot (2 osuuskuntaliittoa ja 8 osuuskuntaa). Hanke hyödyttää suoraan 3000 yksilöä.

Yhteistyökumppanit:

  • Thua Thien Hue Cooperative Alliance (TTHCA): Projektin keskeinen toimija, joka vastaa osuuskuntien mobilisoinnista ja vertaisavun tarjoamisesta NACAlle. TTHCA toimii myös projektin pääasiallisena toteutuskumppanina.

  • Nghe An Cooperative Alliance (NACA): Vastaa TTHCA:n alueella toteutettavista projektitoiminnoista hyväksyttyjen vuotuisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.

  • Cooperative Alliance (VCA): Erityistehtävänä edistää viljelijäorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä kansallisella tasolla.

  • Center for Climate Change Study in Central Vietnam (CCCSC): Vietnamin koordinointi-, seuranta-, ja metsäalan asiantuntijakumppani, joka vastaa projektin koordinoinnista ja viestinnästä kaikkien projektikumppaneiden kanssa. CCCSC tarjoaa sekä hallinnollista että asiantuntijatukea TTHCA:lle ja NACAlle.

Muut yhteistyötahot:
Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistys toimii hankkeen kummiorganisaationa, tarjoten vertaisapua NACAlle ja TTHCA:lle.

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 460 625 euroa

Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset lyhyesti:
Pienviljelijöillä on pitkäaikaisia maanvuokrasopimuksia (jopa 70 vuotta), mutta heikosti tietotaitoa kestävän metsänhoidon käytännöistä yksityisen metsätalouden lyhyen historian vuoksi. He kärsivät kehittymättömistä metsätalouspalveluista ja suunnittelusta, heikoista teknisistä taidoista sekä vähäisestä pääsystä metsätalousdataan, investointeihin, markkinoille ja valtion ympäristö- ja ilmasto-ohjelmiin. Vammaiset henkilöt ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja heillä on vähän työllistymismahdollisuuksia Vietnamin maaseudulla.

Hankkeen toiminnot keskittyvät seitsemään tavoiteltuun tulokseen:

  1. Viljelijäorganisaatioiden tekninen kapasiteetti ja resurssit metsien ympäristöpalvelujen tarjoamiseksi jäsenilleen ovat kasvaneet.

  2. Pienviljelijät ovat sitoutuneet tekemään ilmastoviisaita metsänhoitopäätöksiä.

  3. Pienmetsänomistajien kiinnostus ja tietoisuus metsäsertifioinnista ja sen vaatimuksista on lisääntynyt.

  4. Osuuskunnilla on käytössään kestävän metsänhoidon suunnitelmat.

  5. Viljelijäorganisaatiot ovat löytäneet markkinat sertifioiduille metsätuotteille.

  6. Viljelijäjärjestöjen yhteiset alustat ovat edistäneet organisaatioiden ja osallistavien palveluiden kehittämistä.

  7. Vammaisten henkilöiden asema pienviljelijöiden metsäarvoketjuissa ja organisaatioissa on parantunut.

 
 

Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta Nepalissa

Nepal

Pääsektorit: Ilmastokestävyys, naisyrittäjyys, ei-puutuotteiset metsätuotteet, kalankasvatus

Kohderyhmät: 18 tuottajajärjestöä ja osuuskuntaa, joilla yhteensä noin 5500 jäsentä.

Yhteistyökumppanit:

Yhteisömetsäliitto FECOFUN toimii hankkeen paikallisena koordinoijana, asiantuntijana sekä vaikuttamistyön toteuttajana.

Kalankasvatukseen keskittyvä osuuskunta Sundardeep ja kaksi muuta osuuskuntaa sekä metsäosuukunta ASEC toteuttavat hanketta jäsentensä ja verkostojensa parissa.

FinLit Nepal toimii kalankasvatusosuuden koordinointiapuna sekä toteuttaa markkinointikoulutuksia sekä ASECille että Sundardeepille.

Muut yhteistyötahot: Asiantuntijakummiorganisaatio Suomen Kalankasvattajaliitto antaa teknistä tukea järjestöille metsäelinkeinoihin ja kalankasvatukseen liittyen.

Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 531 226 euroa

Kesto: 2021 – 2024

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta -hanke tukee Nepalin tuottajajärjestöjen kanssa naisten tulonhankintaa, yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaavin riskeihin. Metsä- ja kalankasvatussektori ovat Dangin ja Chitwan alueella miesvaltaisia toimialoja, jossa päätäntävalta ja suorat hyödyt kohdentuvat usein miehille. Naisten toimintamahdollisuuksia rajoittaa perinteiset roolit, alhainen koulutustaso sekä naisille kohdistettujen palveluiden vähyys. Lisäksi metsäpalot, kuivuus ja tulvat ovat vaikeuttaneet naisten toimeentulomahdollisuuksia entisestään ja katastrofien kynnyksellä erityisesti marginaalisten ryhmien naiset putoavat turvaverkoista.

Ilmastonmuutokseen ja muihin uhkiin varautumalla tuottajajärjestöt pyrkivät turvaamaan naisjäsentensä toimeentulon. Naisten identifioimien tuote- ja palvelukonseptien pohjalta kehitetään ilmastofiksuja tuotantotapoja, tulonhankintaa ja yritystoimintaa. Innovaatiot ja teknisen osaamisen kehittäminen tuovat lisäarvoa ei-puuntuotannollisille metsätuotteille sekä kalanviljelyyn.

Hankkeen painopisteenä on naisten aseman vahvistaminen ja kestävien elinkeinojen rakentaminen. Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut naiskalankasvattajien ja metsänhoitajien osuuskuntien vahvistaminen. Ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin on varauduttu riskien tunnistamisella ja riskienhallintatyökaluja edistämällä – hankkeen puitteissa on muun muassa asennettu tulvien varoitusjärjestelmä Nawalparasissa. ASEC-osuuskunnassa, joka keskittyy metsänhoitoon, naiset ovat myös löytäneet uusia tapoja parantaa elinolojaan. Rakentamalla padon, joka toimii vesivarastona ja kastelujärjestelmänä, naisviljelijät ovat pystyneet kasvattamaan vihanneksia myös kuivina kausina. Tulojen monipuolistaminen on ollut yksi projektin keskeisistä tavoitteista. Metsäosuuskunta on kehittänyt yrityksen, joka tuottaa lautasia intianmerantipuun lehdistä. Tämä ympäristöystävällinen tuote tarjoaa naisille lisätulonlähteen, sillä he voivat kerätä lehdet ja myydä ne lautastuotantoon. Sundardeep-osuuskunnan naiskalankasvattajat taas ovat laajentaneet toimintaansa kuivatun kalan ja maustettujen kalatuotteiden valmistukseen.

 
 
 
 

Viljelijäjärjestöt muokkaamassa ruokajärjestelmien kehitystä – Kohti osallistavampia ruokajärjestelmiä Ugandassa pienviljelijöiden sosiaalisen ja taloudellisen voimaannuttamisen kautta

 

Uganda

Pääsektorit: Ympäristö, maatalous, yrittäjyys

Kohderyhmät: 15 000 pienviljelijää (joista 30 % naisia, nuoria ja/tai pakolaisia)

Yhteistyökumppanit:

  • HODFA - Hoima District Farmers Association

  • MADFA - Masindi District Farmers Association

  • ZODFA - Zombo District Farmers Assocation

  • TUNADO - The Uganda National Apiculture Development Organisation

Muut yhteistyötahot: AgriCord

Rahoittajat: German International Cooperation Society (GIZ)

Budjetti: 400 000 euroa

Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hanke tukee pienviljelijöitä Ugandassa keskittyen erityisesti naisiin, nuoriin ja pakolaisiin. Tavoitteena on vahvistaa viljelijäorganisaatioita, edistää ilmastoviisasta viljelyä ja vaikuttaa osallistavien ruokajärjestelmäkäytänteiden kehittämiseen.

Hanke:

  • Kouluttaa viljelijöitä kestävissä viljelykäytännöissä.

  • Tukee siirtymistä puoli-kaupalliseen viljelyyn.

  • Ohjeistaa sertifiointiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

  • Kehittää viljelijäjärjestöjen johtamis- ja vaikuttamistaitoja kansallisten linjausten muokkaamiseksi kohti osallistavampia ja ilmastokestäviä ruokajärjestelmiä.

 
 

Ilmastokestävyys ja kestävät toimeentulomahdollisuudet

 

Uganda

Pääsektorit: Ympäristö, maatalous (peruna), vihreä rahoitus
Kohderyhmät: Yhteensä 8 900 pienviljelijää

Yhteistyökumppanit:

  • Zombo District Farmers’ Association (ZODFA): Viljelijäorganisaatio, jossa on 11 862 maataloustuottajaa (46 % miehiä, 54 % naisia, 44 % nuoria).

  • Nyaravur Farmers’ Savings and Credit Society Ltd (Nyaravur SACCO): Jäsenten omistama rahoituslaitos, joka tarjoaa talouspalveluja viljelijäjäsenille. Jäseniä on 17 311 (57 % miehiä, 43 % naisia, 31 % nuoria).

Muut yhteistyötahot:
Trias, kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka on erikoistunut perheviljelijöiden ja pienyrittäjien jäsenpohjaisten organisaatioiden voimaannuttamiseen.

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 392 290 euroa

Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hankkeen tavoitteena on parantaa pienviljelijöiden ja metsätuottajien ilmastokestävyyttä Ugandassa vahvistamalla ZODFA:n ja Nyaravur SACCO:n institutionaalista kapasiteettia. Hanke:

  • Kouluttaa viljelijöitä ilmastokestävissä käytännöissä, kuten peltometsäviljelyssä ja agroekologiassa.

  • Tukee maataloutta liiketoimintana.

  • Kehittää rahoitustuotteita markkinoille pääsyn edistämiseksi.

  • Edistää liiketoimintayhteyksiä kestävän toimeentulon tukemiseksi.

 

Kohti ennakoivaa sopeutumista: paikallisten tuottajajärjestöjen ilmastopalvelujen laajentaminen

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, agroekologiset käytännöt, ilmastokestävyys

Kohderyhmät: Suoria hyödynsaajia ovat NADO:n 16 154 jäsentä, joista 8 869 on naisviljelijöitä ja 7 285 miehiä. Heistä 4 917 on nuoria ja 8 on luokiteltu vammaisiksi.

Yhteistyökumppani: Njombe Agricultural Development Organization - NADO

Muut yhteistyötahot:  Carbon Action (kummiorganisaatio)

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 387 992 euroa

Kesto: 2024 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:

Pientuottajat ovat ilmastomuutoksen eturintamassa ja joutuvat jo nyt sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin: joustokykyiset eli resilientit pientuottajat tukevat paikallista ruokahuoltoa, vähentävät painetta maaltamuuttoon ja osallistuvat ilmastonmuutoksen hillintään. He ovat kuitenkin suhteettoman haavoittuvaisia ja erityisen riippuvaisia köyhtyvistä luonnonvaroista ja infrastruktuurista. Myös Tansaniassa ilmastomuutos luo paineita eri tuotantosuunnille ja tuottajien täytyy aktiivisesti etsiä tehokkaita sopeutumiskeinoja. Hanke pyrkii avaamaan tuottajille pääsyä agroekologian periaatteisiin perustuviin palveluihin, puiden istuttamiseen ja peltometsätalouden keinoihin, mitkä tehostavat sopeutumista. Työkaluja ja menetelmiä kehitetään yhdessä tuottajajärjestön kokemuksien perusteella. Building Resilience I (BR-I) -työkalun avulla tuottajat priorisoivat, mitä käytänteitä he haluavat kehittää ja mitä osaamista he tarvitsevat. Työkalun toisen osan (BR-II) avulla tuottajajärjestö voi arvioida omaa osaamistaan ja jäsenpalvelujaan. Tässä arvioinnissa järjestö rakentaa oman ilmastosuunnitelmansa jäsentensä ilmastokestävyyden tukemiseksi. Suunnitelmassa painotetaan niitä kestävyyden elementtejä, joilla on suora vaikutus tuottajaan (esim. monipuolistaminen, tehokkuus ja solidaarisuus), ja jotka tukevat proaktiivista muutosta kohti ilmastokestävyyttä (esim. hallinto ja kiertotalous). Suunnitelmassa huomioidaan erityisesti myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset, nuoret ja vammaiset. Lyhyen aikavälin tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisen rinnalla hanke tuottaa toimintasuunnitelman, mikä mahdollistaa luovan sopeutumiskyvyn kehittämistä eri tuotantosuunnille.

Hankkeessa lisätään pienviljelijöiden toimeentulon mahdollisuuksia ja kestävämpiä tuotantomenetelmiä. Hankkeen viljelijäryhmät viljelevät perunaa ja erilaisia kasviksia, kasvattavat kanoja, tuottavat hunajaa sekä hoitavat taimitarhoja. Lisäksi osa ryhmistä tekevät saippuaa sekä batiikkivärjättyjä kankaita.

 
 

Yhteisövetoinen ympäristön ja maatalouden ennallistaminen – Paikallisesti johdetun ennallistamiskapasiteetin vahvistaminen viljelijä- ja paimentolaisyhteisöissä

 

TANSANIA

Pääsektorit: Maatalous, yrittäjyys ja ympäristö

Kohderyhmät: Pienviljelijät, paimentolaiset ja metsänkasvatusjärjestöt

Yhteistyökumppanit: MVIWAARUSHA, MVIWAMA ja TTGAU

Muut yhteistyötahot: TRIAS

Rahoittajat: International Institute for Environment and Development (IIED)

Budjetti: 604 200 euroa

Kesto: 2024–2027

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hanke tukee viljelijöitä, paimentolaisia ja pienyrittäjiä, erityisesti naisia ja nuoria, ennallistamaan heikentynyttä maata, parantamaan ilmastokestävyyttä ja monipuolistamaan tulonlähteitä. Hanke:

  • Vahvistaa viljelijäorganisaatioita ja tukee osallistavaa tutkimusta maaperän köyhtymisestä ja ilmastoriskeistä

  • Edistää ilmastoviisaita käytäntöjä, kuten malliviljelmiä ja räätälöityjä maanparannusmenetelmiä

  • Ratkaisee maakiistoja rajasopimusten avulla

  • Parantaa mikrorahoituksen saatavuutta 15 yhteisöpohjaisen mikrorahoitusryhmän kautta

  • Kouluttaa johtajia sekä lisää tietoisuutta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja

  • Laatii organisaatioille ilmastokestävyysstrategioita ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta ennallistamisstrategiat sisällytetään alueellisiin ja paikallisiin politiikkoihin.

Näiden toimien tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta, kestävää toimeentuloa ja ympäristön ennallistamista.

 
 
 

Laatuvaatimukset pienviljelijöiden markkinoille pääsyn parantamiseksi

Tansania

Pääsektorit: Puutarhatalous, laadunvarmistus, sertifiointi

Kohderyhmät:

• 5000 pienviljelijää, joiden laadunvarmistustaidot paranevat
• 1000 viljelijää, joilla yhteys kansainvälisille vientimarkkinoille
• 15 TAHA: agronomia, jotka koulutetaan Global G.A.P. -standardien mukaisesti
• Lopulliset hyödynsaajat: jopa 25 000 ihmistä.

Yhteistyökumppanit: Tansanian puutarhayhdistys (TAHA)

Muut yhteistyötahot: Puutarhaliitto (kummiorganisaatio)

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 511 175 euroa

Kesto: 2021 – 2024

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset lyhyesti:
Maatalous, erityisesti puutarhatalous, on merkittävä osa Tansanian kansantaloutta. Yli kaksi kolmasosaa työvoimasta työskentelee maataloudessa, ja noin 60 % heistä viljelee viljelykasveja. Tansanialla on hyvät mahdollisuudet lisätä puutarhatuotantoa, ja ala on vahvasti painotettu hallituksen kehitysstrategioissa, erityisesti viennin kasvattamisessa. Suurin este on kuitenkin järjestelmällisten laadunvarmistuskäytäntöjen ja sertifioidun laatustandardijärjestelmän puute, jotka ovat vientimarkkinoille pääsyn edellytyksiä.

Hanke keskittyy parantamaan pienviljelijöiden laadunvarmistustaitoja, jotta he pystyvät vastaamaan vienti- ja kotimarkkinoiden vaatimuksiin.

  1. TAHA:n organisatorisen kapasiteetin kehittäminen laadunvarmistuksen ja sosiaalisen vastuun osalta.

  2. Jäsenviljelijöiden laadunvarmistuskäytäntöjen sekä sosiaalisen vastuun käytäntöjen parantaminen.

  3. Pienviljelijöiden sosiaalisen vastuun ja sopimusaseman vahvistaminen arvoketjussa sekä kansallisen tason tietoisuuden lisääminen hankemallista.

Erityinen painopiste on GLOBALG.A.P.-sertifioinnissa, joka koskee hedelmiä ja vihanneksia. Tämä saavutetaan tietoisuuden lisäämisellä ja laajoilla koulutuksilla, jotka liittyvät sertifiointivaatimuksiin, markkinayhteyksien luomiseen ja sopimusviljelyjärjestelyihin.

 

Ilmastokestävyyttä puiden avulla: Paikallisten viljelijäorganisaatioiden palveluiden ilmastokestävyys

 

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, metsätalous, viljelijöiden johtama tutkimus

Kohderyhmät: Noin 8 000 viljelijää (avokado ja macadamia) kahdella alueella Tansaniassa. Viljelijöistä 1/3 on naisia.

Yhteistyökumppanit:

Tanzania Tree Growers’ Association Union (TTGAU): Jäsenpohjainen organisaatio, joka perustettiin vuonna 2017 edistämään metsänkasvatusjärjestöjen etuja. Se kattaa 136 metsänkasvatusjärjestöä, joissa on yhteensä yli 9 000 jäsentä (joista 1/3 on naisia).

Njombe Agricultural Development Organization (NADO): Jäsenpohjainen organisaatio, joka rekisteröitiin vuonna 2008 ja joka kattaa 60 kuntaa, joissa on yhteensä yli 16 000 jäsentä. Näistä jäsenistä 7 300 (joista 1/4 on naisia) kasvattavat viljelykasveinaan erilaisia puita.

Muut kumppanit:

Sokoine University of Agriculture (SUA): Korkeakoulu Morogorossa, joka on Tansanian tärkein metsätalouden ja maatalouden tutkimuskeskus. Korkeakoulussa on useita peltometsäviljelyyn ja puuviljelmien hoitoon liittyviä tutkimusprojekteja.

Rahoittajat: AgriCord-verkosto toteuttaa hankkeen Euroopan komission (EC) ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (OACPS) taloudellisella tuella.

Budjetti: 400 520 euroa

Kesto: 2022 – 2025

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hanke käsittelee vähintään kuutta agroekologian periaatetta ja pyrkii parantamaan viljelijöiden ilmastokestävyyttä jakamalla tietoa (Building Resilience -työkalu I), parantamalla tehokkuutta (hallintajärjestelmien ja istutusmateriaalin kehittäminen), viljelijäjärjestöjen hallintoa (Building Resilience -työkalu II), synergioita (uudet puiden ja viljelykasvien yhdistelmät, maaperän terveys, päästövähennykset), sekä taloudellista monipuolistamista (monituoteviljelyjärjestelmät).

Viljelijät ovat perustaneet kuusi kokeilualuetta, joissa arvioidaan biohiilen, viljelykierron, peltometsäviljelyn ja mehiläistarhausmenetelmien käyttöä. Viljelijäorganisaatioiden odotetaan parantavan palvelujen saatavuutta puuviljelmien ja tärkeiden puukasvien hallinnan osalta sekä varmistavan näiden palveluiden ilmastokestävyys.

 
 
 

Viljelijäjärjestöjen vahvistaminen ja kestävä maataloustuotanto

 

Kenia

Pääsektorit: Kahvin peltometsäviljely ja ruokaturva
Kohderyhmät: Jopa 250 000 kahvintuottajajäsentä seitsemästä alueellisesta liitosta.

Yhteistyökumppani:

  • National Coffee Cooperative Union (NACCU): Kenian kaikki kahviosuuskunnat kattava järjestö, jonka tehtävänä on edistää jäsentensä kannalta suotuisia käytäntöjä. NACCU on laillisesti rekisteröity kansallinen katto-organisaatio, jonka jäsenet koostuvat Kenian kahviosuuskunnista.

Muut kumppanit:

  • WeEffect: Tukee demokraattisten organisaatioiden ja yhteiskuntien kehitystä, jotka pystyvät edistämään jäsentensä oikeuksia ja tarpeita työssä, vaikutusvallassa, palveluissa, tuloissa ja toimeentulossa. Itä-Afrikan alueellinen toimisto sijaitsee Keniassa.

Rahoittajat: AgriCord-verkosto toteuttaa hankkeen Saksan GIZ:n taloudellisella tuella.
Budjetti: 400 000 euroa
Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hankkeen tavoitteena on parantaa pienviljelijöiden mahdollisuuksia edistää yhteisönsä ruokaturvaa. Keniassa kahvin pienviljelijät, erityisesti naiset ja nuoret, ovat kahvintuotantoketjun haavoittuvimpia jäseniä.

Hankkeessa edistetään ja parannetaan perinteisiä ruokajärjestelmiä: Se keskittyy edistämään ja parantamaan kotimaisten viljelykasvien viljelyä, kulutusta ja arvonlisäystä pienviljelijöiden keskuudessa. Viljelijät oppivat jalostamaan ja markkinoimaan kotimaisia viljelykasveja sekä tekemään vaikuttamistyötä, jonka tarkoituksena on edistää alkuperäiskansojen elintarvikejärjestelmiä ja tunnustaa pienviljelijöiden oikeudet koko elintarvikeketjussa.

Photos credit: ©FFD