Tanzania

Vihreämpi Tansania ilmastokestävien toimeentuloratkaisujen ja maankäytön hallinnan kautta

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, maaresurssit, maaseudun kehitys

Kohderyhmät: Kolme järjestöä Arushan alueella, jotka tukevat jäsentensä ilmastokestävyyttä ja vihreää taloutta. Tämä hyödyttää suoraan 5000 jäsentä ja vaikuttaa 60 000 hehtaariin hallinnoitua maata.

Yhteistyökumppanit:

  • Pastoral Women’s Council (PWC): Naisjohtoinen järjestö, joka tukee paimentolaisnaisia ja -tyttöjä. Järjestöllä on 6 500 jäsentä.

  • MVIWAARUSHA: Viljelijöiden alueellinen tukiverkosto, jolla on 11 000 jäsentä.

  • Ujamaa Community Resource Team (UCRT): Toimii 40 yhteisön kanssa turvaten perinteisiä maanhallintaoikeuksia.

Muut yhteistyötahot:

  • TRIAS: Kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka on erikoistunut perheviljelijöiden ja pienyrittäjien jäsenpohjaisten organisaatioiden vahvistamiseen.

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö
Budjetti: 530 509 euroa
Kesto: 2023 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hankealueen väestö koostuu pääasiassa Maasai-heimoon kuuluvista pienviljelijöistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa heihin merkittävästi: alueella on havaittavissa ympäristön köyhtymistä ja tuottavuuden heikkenemistä. Hankkeen toiminnot keskittyvät kahteen päätavoitealueeseen:

  1. Järjestöjen ja niiden tarjoamien palveluiden vahvistaminen jäsenten ilmastokestävyyden tukemiseksi osallistavasti.

  2. Jäsenten toimeentulon tukeminen vihreässä siirtymässä.

Vahvat järjestöt pystyvät kuuntelemaan jäsentensä tarpeita ilmastokestävyyden osalta, mikä mahdollistaa palveluiden mukauttamisen tarpeiden mukaan. Hankkeen toiminnoissa kehitetään viljelijöiden osaamista sekä kartoitetaan ilmaston kannalta tärkeimpiä aktiviteetteja, mikä luo perustan vihreiden toimeentulomahdollisuuksien tukemiselle.

Yhteisöjen maaoikeudet ovat kriittisiä, ja oikeusperusteiset toiminnot keskittyvät perinteisen maanhallintaoikeuden (Customary Right of Occupancy) selkeyttämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisiin naisten oikeuksien ja johtajuuden foorumien kautta.

 
 
 
 
 

Kohti ennakoivaa sopeutumista: paikallisten tuottajajärjestöjen ilmastopalvelujen laajentaminen

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, agroekologiset käytännöt, ilmastokestävyys

Kohderyhmät: Suoria hyödynsaajia ovat NADO:n 16 154 jäsentä, joista 8 869 on naisviljelijöitä ja 7 285 miehiä. Heistä 4 917 on nuoria ja 8 on luokiteltu vammaisiksi.

Yhteistyökumppani: Njombe Agricultural Development Organization - NADO

Muut yhteistyötahot:  Carbon Action (kummiorganisaatio)

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 387 992 euroa

Kesto: 2024 – 2026

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:

Pientuottajat ovat ilmastomuutoksen eturintamassa ja joutuvat jo nyt sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin: joustokykyiset eli resilientit pientuottajat tukevat paikallista ruokahuoltoa, vähentävät painetta maaltamuuttoon ja osallistuvat ilmastonmuutoksen hillintään. He ovat kuitenkin suhteettoman haavoittuvaisia ja erityisen riippuvaisia köyhtyvistä luonnonvaroista ja infrastruktuurista. Myös Tansaniassa ilmastomuutos luo paineita eri tuotantosuunnille ja tuottajien täytyy aktiivisesti etsiä tehokkaita sopeutumiskeinoja. Hanke pyrkii avaamaan tuottajille pääsyä agroekologian periaatteisiin perustuviin palveluihin, puiden istuttamiseen ja peltometsätalouden keinoihin, mitkä tehostavat sopeutumista. Työkaluja ja menetelmiä kehitetään yhdessä tuottajajärjestön kokemuksien perusteella. Building Resilience I (BR-I) -työkalun avulla tuottajat priorisoivat, mitä käytänteitä he haluavat kehittää ja mitä osaamista he tarvitsevat. Työkalun toisen osan (BR-II) avulla tuottajajärjestö voi arvioida omaa osaamistaan ja jäsenpalvelujaan. Tässä arvioinnissa järjestö rakentaa oman ilmastosuunnitelmansa jäsentensä ilmastokestävyyden tukemiseksi. Suunnitelmassa painotetaan niitä kestävyyden elementtejä, joilla on suora vaikutus tuottajaan (esim. monipuolistaminen, tehokkuus ja solidaarisuus), ja jotka tukevat proaktiivista muutosta kohti ilmastokestävyyttä (esim. hallinto ja kiertotalous). Suunnitelmassa huomioidaan erityisesti myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset, nuoret ja vammaiset. Lyhyen aikavälin tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisen rinnalla hanke tuottaa toimintasuunnitelman, mikä mahdollistaa luovan sopeutumiskyvyn kehittämistä eri tuotantosuunnille.

Hankkeessa lisätään pienviljelijöiden toimeentulon mahdollisuuksia ja kestävämpiä tuotantomenetelmiä. Hankkeen viljelijäryhmät viljelevät perunaa ja erilaisia kasviksia, kasvattavat kanoja, tuottavat hunajaa sekä hoitavat taimitarhoja. Lisäksi osa ryhmistä tekevät saippuaa sekä batiikkivärjättyjä kankaita.

 
 

Yhteisövetoinen ympäristön ja maatalouden ennallistaminen – Paikallisesti johdetun ennallistamiskapasiteetin vahvistaminen viljelijä- ja paimentolaisyhteisöissä

 

TANSANIA

Pääsektorit: Maatalous, yrittäjyys ja ympäristö

Kohderyhmät: Pienviljelijät, paimentolaiset ja metsänkasvatusjärjestöt

Yhteistyökumppanit: MVIWAARUSHA, MVIWAMA ja TTGAU

Muut yhteistyötahot: TRIAS

Rahoittajat: International Institute for Environment and Development (IIED)

Budjetti: 604 200 euroa

Kesto: 2024–2027

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hanke tukee viljelijöitä, paimentolaisia ja pienyrittäjiä, erityisesti naisia ja nuoria, ennallistamaan heikentynyttä maata, parantamaan ilmastokestävyyttä ja monipuolistamaan tulonlähteitä. Hanke:

  • Vahvistaa viljelijäorganisaatioita ja tukee osallistavaa tutkimusta maaperän köyhtymisestä ja ilmastoriskeistä

  • Edistää ilmastoviisaita käytäntöjä, kuten malliviljelmiä ja räätälöityjä maanparannusmenetelmiä

  • Ratkaisee maakiistoja rajasopimusten avulla

  • Parantaa mikrorahoituksen saatavuutta 15 yhteisöpohjaisen mikrorahoitusryhmän kautta

  • Kouluttaa johtajia sekä lisää tietoisuutta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja

  • Laatii organisaatioille ilmastokestävyysstrategioita ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta ennallistamisstrategiat sisällytetään alueellisiin ja paikallisiin politiikkoihin.

Näiden toimien tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta, kestävää toimeentuloa ja ympäristön ennallistamista.

 
 
 

Laatuvaatimukset pienviljelijöiden markkinoille pääsyn parantamiseksi

Tansania

Pääsektorit: Puutarhatalous, laadunvarmistus, sertifiointi

Kohderyhmät:

5000 pienviljelijää, joiden laadunvarmistustaidot paranevat
1000 viljelijää, joilla yhteys kansainvälisille vientimarkkinoille
15 TAHA: agronomia, jotka koulutetaan Global G.A.P. -standardien mukaisesti
Lopulliset hyödynsaajat: jopa 25 000 ihmistä.

Yhteistyökumppanit: Tansanian puutarhayhdistys (TAHA)

Muut yhteistyötahot: Puutarhaliitto (kummiorganisaatio)

Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö

Budjetti: 511 175 euroa

Kesto: 2021 – 2024

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset lyhyesti:
Maatalous, erityisesti puutarhatalous, on merkittävä osa Tansanian kansantaloutta. Yli kaksi kolmasosaa työvoimasta työskentelee maataloudessa, ja noin 60 % heistä viljelee viljelykasveja. Tansanialla on hyvät mahdollisuudet lisätä puutarhatuotantoa, ja ala on vahvasti painotettu hallituksen kehitysstrategioissa, erityisesti viennin kasvattamisessa. Suurin este on kuitenkin järjestelmällisten laadunvarmistuskäytäntöjen ja sertifioidun laatustandardijärjestelmän puute, jotka ovat vientimarkkinoille pääsyn edellytyksiä.

Hanke keskittyy parantamaan pienviljelijöiden laadunvarmistustaitoja, jotta he pystyvät vastaamaan vienti- ja kotimarkkinoiden vaatimuksiin.

  1. TAHA:n organisatorisen kapasiteetin kehittäminen laadunvarmistuksen ja sosiaalisen vastuun osalta.

  2. Jäsenviljelijöiden laadunvarmistuskäytäntöjen sekä sosiaalisen vastuun käytäntöjen parantaminen.

  3. Pienviljelijöiden sosiaalisen vastuun ja sopimusaseman vahvistaminen arvoketjussa sekä kansallisen tason tietoisuuden lisääminen hankemallista.

Erityinen painopiste on GLOBALG.A.P.-sertifioinnissa, joka koskee hedelmiä ja vihanneksia. Tämä saavutetaan tietoisuuden lisäämisellä ja laajoilla koulutuksilla, jotka liittyvät sertifiointivaatimuksiin, markkinayhteyksien luomiseen ja sopimusviljelyjärjestelyihin.

 

Ilmastokestävyyttä puiden avulla: Paikallisten viljelijäorganisaatioiden palveluiden ilmastokestävyys

 

Tansania

Pääsektorit: Maatalous, metsätalous, viljelijöiden johtama tutkimus

Kohderyhmät: Noin 8 000 viljelijää (avokado ja macadamia) kahdella alueella Tansaniassa. Viljelijöistä 1/3 on naisia.

Yhteistyökumppanit:

Tanzania Tree Growers’ Association Union (TTGAU): Jäsenpohjainen organisaatio, joka perustettiin vuonna 2017 edistämään metsänkasvatusjärjestöjen etuja. Se kattaa 136 metsänkasvatusjärjestöä, joissa on yhteensä yli 9 000 jäsentä (joista 1/3 on naisia).

Njombe Agricultural Development Organization (NADO): Jäsenpohjainen organisaatio, joka rekisteröitiin vuonna 2008 ja joka kattaa 60 kuntaa, joissa on yhteensä yli 16 000 jäsentä. Näistä jäsenistä 7 300 (joista 1/4 on naisia) kasvattavat viljelykasveinaan erilaisia puita.

Muut kumppanit:

Sokoine University of Agriculture (SUA): Korkeakoulu Morogorossa, joka on Tansanian tärkein metsätalouden ja maatalouden tutkimuskeskus. Korkeakoulussa on useita peltometsäviljelyyn ja puuviljelmien hoitoon liittyviä tutkimusprojekteja.

Rahoittajat: AgriCord-verkosto toteuttaa hankkeen Euroopan komission (EC) ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (OACPS) taloudellisella tuella.

Budjetti: 400 520 euroa

Kesto: 2022 – 2025

Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Hanke käsittelee vähintään kuutta agroekologian periaatetta ja pyrkii parantamaan viljelijöiden ilmastokestävyyttä jakamalla tietoa (Building Resilience -työkalu I), parantamalla tehokkuutta (hallintajärjestelmien ja istutusmateriaalin kehittäminen), viljelijäjärjestöjen hallintoa (Building Resilience -työkalu II), synergioita (uudet puiden ja viljelykasvien yhdistelmät, maaperän terveys, päästövähennykset), sekä taloudellista monipuolistamista (monituoteviljelyjärjestelmät).

Viljelijät ovat perustaneet kuusi kokeilualuetta, joissa arvioidaan biohiilen, viljelykierron, peltometsäviljelyn ja mehiläistarhausmenetelmien käyttöä. Viljelijäorganisaatioiden odotetaan parantavan palvelujen saatavuutta puuviljelmien ja tärkeiden puukasvien hallinnan osalta sekä varmistavan näiden palveluiden ilmastokestävyys.