Nepal
Pääsektorit: Ilmastokestävyys, naisyrittäjyys, ei-puutuotteiset metsätuotteet, kalankasvatus
Kohderyhmät: 18 tuottajajärjestöä ja osuuskuntaa, joilla yhteensä noin 5500 jäsentä.
Yhteistyökumppanit:
Yhteisömetsäliitto FECOFUN toimii hankkeen paikallisena koordinoijana, asiantuntijana sekä vaikuttamistyön toteuttajana.
Kalankasvatukseen keskittyvä osuuskunta Sundardeep ja kaksi muuta osuuskuntaa sekä metsäosuukunta ASEC toteuttavat hanketta jäsentensä ja verkostojensa parissa.
FinLit Nepal toimii kalankasvatusosuuden koordinointiapuna sekä toteuttaa markkinointikoulutuksia sekä ASECille että Sundardeepille.
Muut yhteistyötahot: Asiantuntijakummiorganisaatio Suomen Kalankasvattajaliitto antaa teknistä tukea järjestöille metsäelinkeinoihin ja kalankasvatukseen liittyen.
Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö
Budjetti: 531 226 euroa
Kesto: 2021 – 2024
Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset:
Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta -hanke tukee Nepalin tuottajajärjestöjen kanssa naisten tulonhankintaa, yrittäjyyttä sekä varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaavin riskeihin. Metsä- ja kalankasvatussektori ovat Dangin ja Chitwan alueella miesvaltaisia toimialoja, jossa päätäntävalta ja suorat hyödyt kohdentuvat usein miehille. Naisten toimintamahdollisuuksia rajoittaa perinteiset roolit, alhainen koulutustaso sekä naisille kohdistettujen palveluiden vähyys. Lisäksi metsäpalot, kuivuus ja tulvat ovat vaikeuttaneet naisten toimeentulomahdollisuuksia entisestään ja katastrofien kynnyksellä erityisesti marginaalisten ryhmien naiset putoavat turvaverkoista.
Ilmastonmuutokseen ja muihin uhkiin varautumalla tuottajajärjestöt pyrkivät turvaamaan naisjäsentensä toimeentulon. Naisten identifioimien tuote- ja palvelukonseptien pohjalta kehitetään ilmastofiksuja tuotantotapoja, tulonhankintaa ja yritystoimintaa. Innovaatiot ja teknisen osaamisen kehittäminen tuovat lisäarvoa ei-puuntuotannollisille metsätuotteille sekä kalanviljelyyn.
Hankkeen painopisteenä on naisten aseman vahvistaminen ja kestävien elinkeinojen rakentaminen. Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut naiskalankasvattajien ja metsänhoitajien osuuskuntien vahvistaminen. Ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin on varauduttu riskien tunnistamisella ja riskienhallintatyökaluja edistämällä – hankkeen puitteissa on muun muassa asennettu tulvien varoitusjärjestelmä Nawalparasissa. ASEC-osuuskunnassa, joka keskittyy metsänhoitoon, naiset ovat myös löytäneet uusia tapoja parantaa elinolojaan. Rakentamalla padon, joka toimii vesivarastona ja kastelujärjestelmänä, naisviljelijät ovat pystyneet kasvattamaan vihanneksia myös kuivina kausina. Tulojen monipuolistaminen on ollut yksi projektin keskeisistä tavoitteista. Metsäosuuskunta on kehittänyt yrityksen, joka tuottaa lautasia intianmerantipuun lehdistä. Tämä ympäristöystävällinen tuote tarjoaa naisille lisätulonlähteen, sillä he voivat kerätä lehdet ja myydä ne lautastuotantoon. Sundardeep-osuuskunnan naiskalankasvattajat taas ovat laajentaneet toimintaansa kuivatun kalan ja maustettujen kalatuotteiden valmistukseen.
