Nepalin Terai-alueen naiskalanviljelijät ryhtyvät yrittäjiksi

Naiskalanviljelijät keskustelemassa liiketoimintasuunnitelmistaan ​​ja tulonhankinnan monipuolistamisesta tulevaisuudessa.

Kuva: Roseanna Avento.

Nelivuotisessa ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” -hankkeessa FFD ry (The Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) on tukenut naisten yrittäjyyttä Nepalissa. Jo lähes 300 naiskalankasvattajaa Chitwanin ja Nawalparasin alueilta ovat järjestäytyneet kolmeen osuuskuntaan ja viiteen ryhmään. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa naisten tulonhankintaa ja yrittäjyyttä. Hanke keskittyy ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin varautumiseen.

Naiskalankasvattajat ovat osallistuneet liiketoiminnansuunnittelukoulutukseen ja työpajoihin, joissa he ovat saaneet ohjausta ja neuvontaa tulojensa monipuolistamiseen. Koulutuksissa he ovat myös kehittäneet taitojaan kalan käsittelyssä ja erilaisten kalatuotteiden valmistuksessa. Parhaillaan kolme osuuskuntaa selvittää mahdollisuuksiaan perustaa oma yritys, joka edistäisi jäsenten toimeentuloa.

Yrityksen perustaminen ei ole mikään pieni asia.  Osuuskunnat ovat ymmärtäneet hyvin, että toimintaan ryhtyminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja hyvää suunnittelua. Tärkeintä on, että liikeidea on käytännöllinen, taloudellisesti kestävä ja kehittää varautumista ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin. Marraskuussa 2022 kunkin osuuskunnan kanssa pidettiin työpajoja, joissa keskusteltiin heidän liikeideoistaan. Naiskalanviljelijöiden osuuskunta Sundardeep selvitti mahdollisuuksiaan ryhtyä kalaravintolayrittäjiksi, kun taas Mishrit-osuuskunta aikoi perustaa yrityksen, joka valmistaa rehua karpeille. Kapian naisosuuskunta ei ollut vielä täysin päättänyt liikeideaansa, mutta he olivat pohtineet neljää eri vaihtoehtoa: kalakauppa, kuivatun kalan tuotanto, karppien rehun valmistus tai kalanviljelytarvikemyymälä.

Työpajakeskusteluissa kutakin osuuskuntaa rohkaistiin pohtimaan ideansa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, kuin myös tarvitsemiaan resursseja. Kaikki osuuskunnat kokivat tarvitsevansa markkinointikoulutusta sekä taloudellisen että teknisen osaamisen kehittämistä. Vuoden 2022 lopulla toteutetaan markkinointikoulutus hankesuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2023 järjestetään talous- ja teknisen osaamisen koulutukset.

Osuuskunnat tarvitsevat luvat yritystoiminnan toteuttamiseksi kunnilta ja veroviranomaisilta. Lisäksi he tarvitsevat alkupääomaa, jota he ovat sitoutuneet hankkimaan. Kunkin osuuskunnan liikeidean toteutettavuuskartoituksen perusteella FFD ry voi tukea yritystoiminnan aloittamista.

Yritystoiminnan aloittaminen ei ole osuuskunnille täysin vierasta toimintaa.  Esimerkiksi Sundardeep sijoitti muutama vuosi sitten kalakauppaan, josta osuuskunta saa alkusijoituksensa vastineeksi viisi prosenttia myyntivoitoista. Lisäksi vuosittain Sundardeep toimittaa kauppaan n. 100–150 kg kalaa. Myös Kapian osuuskunta toimittaa kalaa kyseiseen kauppaan noin 700–800 kg vuodessa ja Rain-ryhmä noin 1300 kg vuodessa. Kauppa myy kalaa noin 5000 kg vuodessa. Myytäviä kaloja ovat hopeapaksuotsa, hopeakarppi, rohu ja pangasius (haimonni).

Uuden liiketoiminnan aloittaminen vaatii paljon huolellista suunnittelua ja päätöksiä. Naiskalankasvattajat Nepalin Terailla kamppailevat kuitenkin samojen kysymyksien äärellä kuin länsimaiden naisyrittäjät: Onko minulla tarpeeksi aikaa? Kuinka tasapainotan yritystoiminnan, perhe-elämän ja kotitöiden edellyttämän ajan?  Tästä huolimatta nepalilaiset naiskalanviljelijät ovat motivoituneita aloittamaan yritystoiminnan.  Kalankasvattajina he ovat ylpeitä: "Voin ansaita työlläni rahaa", "Minulla on omat kalalammikot, enkä tee töitä muille", "Me naiset olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä jotain omaa. Olemme itsenäisiä ja pystymme rakentamaan identiteettiämme yhteiskunnassa.’’

Parhaillaan selvitetään liikeideoiden toteuttamiskelpoisuutta ja sitä, mitä ideoita lähdetään viemään yhdessä eteenpäin. Yhdestä asiasta ei ole epävarmuutta: nämä naiset pärjäävät.

 

Roseanna Avento

Kobe Global

Hankkeen kummijärjestön, Suomen kalankasvattajaliiton, edustaja

 

……………………….

”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” saa Ulkoministeriön rahoitusta vuosina 2021-2024.