Kalanviljely on parantanut toimeentuloa Nepalin Terain alueella ja yhä useammat naiset ryhtyvät kalanviljelijöiksi. FFD ry:n (Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) tuki kolmelle naiskalaosuuskunnalle on saavuttanut yli 300 naista perheineen. Viime vuosikymmenen aikana tämä tuki on vaihdellut pienten kalalammikoiden kaivamisesta naisryhmien ja osuuskuntien perustamiseen ja niiden toiminnan vahvistamiseen. Tällä hetkellä FFD tukee naiskalankasvattajien yrittäjyyttä ja tulonhankintaa.

Tulvia Nawalparasissa monsoonin aikana. Kuva: Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative.

Naisille on annettu koulutusta mm. yrityksen perustamiseen, liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Naiskalankasvattajat ovat moniosaajia. He eivät vain hoida kotitalouksiaan ja viljelee kalaa, vaan osallistuvat myös muihin maataloustöihin riisinviljelystä vihannesten- ja karjankasvatukseen. He tekevät kuitenkin yhteistyötä kalanviljelijäosuuskunnissa ja ryhmissä, jotka antavat heille mahdollisuuden jakaa aikaa, vastuita ja resursseja keskenään.

Nepalin kalanviljelyyn kuitenkin liittyy haasteita. Ilmastonmuutos tuo mukanaan riskejä toimeentulolle, ruokaturvalle ja ravitsemukselle. Esimerkiksi muutokset lämpötilassa ja sademäärissä ovat suuri ongelmia. Äärimmäisen kuumat sääolosuhteet johtavat veden niukkuuteen, pohjaveden alenemiseen ja vaikuttavat negatiivisesti kalanviljelyyn. Toisaalta rankkasateet ja monsuunit aiheuttavat tulvia, jotka vahingoittavat kalalammikoiden reunoja ja aiheuttavat kalahävikkiä. Esimerkiksi, vuonna 2020 yli 80 % koko maan kalalammikkoista kärsi vahinkoja tulvien takia.

Tulvien vahingoittamat kalalammikkot Nawalparasissa monsoonin aikana.. Kuva: Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative.

Vuonna 2021 hanke tarjosi 86 naiskalankasvattajalle tukea kalalammikoiden kunnostukseen, jotta lammikoiden reunat kestäisivät paremmin tulvia. Lisäksi naiskalankasvattajille annettiin tietoa siitä, kuinka tulvien ja kuivuuden aiheuttama stressi vaikuttaa karppien terveyteen ja miten, sitä voidaan lieventää happipitoisuuden säätelyn ja asianmukaisten vesihuoltotekniikoiden avulla. Nawalparasissa sijaitseva Mishritin kalankasvattajien osuuskunta on kärsinyt eniten tulvista. Alueen läpi virtaava Narayani-joki on altis tulville monsuunikauden aikana. Tulvat seuraavat myös maanvyörymiä. Läheinen pato Sitapurissa aiheuttaa myös toistuvia tulvia. Nykyiset tulvien varhaisvaroitusjärjestelmät eivät ole kovin luotettavia, eikä kaikkia Nepalin alueita ole katettu näillä. Tästä syystä tulvan varhaisvaroitusjärjestelmä asennetaan Nandapurin alueella Nawalparasissa palvelemaan kalankasvattajia ja muuta kyläyhteisöä. Tämä toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kautta, johon kuuluvat FFD, Mishrit kalankasvattajien osuuskunta ja Madhyabindun kunta. Myös Nepalin hydrologian ja meteorologian laitos tukee hanketta toimittamalla tarkkaa ja ajantasaista tietoa vedenkorkeudesta ja määristä.

Muita haasteita esiintyy. Eläimet, kuten krokotiilit, voivat myös lähteä kauemmaksi normaalista elinympäristöstään sadekausina. Esimerkiksi Mishrit kalankasvattajien osuuskunta yllätettiin, kun krokotiili tuli kylään aiheuttaen pelkoa ja sekasortoa. Kyläläiset kokoontuivat vangitsemaan pedon ja vapauttamaan sen jokeen kaukana kylästä. Krokotiilien tiedetään kuitenkin tulevan läheisiin kalalammikoihin, ja ne aiheuttavat pelkoa erityisesti naiskalankasvattajille.

Chinta Mani Thanet, Mishrit kalankasvattajien osuuskunnasta pitelee krokotiilia. Kuva: Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative.

Myös muut villieläimet huolestuttavat naiskalankasvattajia. Villisikoja ja sarvikuonoja tulevat joskus syömään vihanneksia kalalammikoiden reunoilta tai läheisyydessä olevilta pelloilta. Chitwanin alueilla tätä haastetta ratkaistaan luomalla puskurivyöhykkeitä Chitwanin kansallispuiston ja asuinalueiden välille. Kaikki Nepalin Terain alueet eivät kuitenkaan ole kansallispuiston vieressä.

Hankkeessa on järjestetty useita koulutuksia ja työpajoja ilmastoriskien arvioinnista ja kestävän toiminnan kehittämisestä, jotta voidaan vastata kalanviljelyn haasteisiin, joita esiintyy ilmastonmuutoksen ja muiden luonnonilmiöiden takia. Lisäksi on kuultu useita eri sidosryhmiä, kuten kalastus- ja vesiviljelyasiantuntijoita, päättäjiä, tutkijoita ja alan toimijoita, tarkoituksena kerätä heidän näkemyksiä ilmastoriskien lieventämisestä ja kestävyyden lisäämiseksi.

Yhteistyöllä on kehitetty Nepalin ilmastoystävällinen kalanviljelyn toimintaohjeistus. Ohjeistus on suunnattu kalankasvattajille, kalanrehun tuottajille, jalostajille, kauppiaille, kuljettajille, päättäjille, kalanviljelyasiantuntijoille ja kaikille alalla työskenteleville. Ohjeistus keskittyy pääasiassa karppiviljelyyn ja antaa katsauksen Nepalin kalanviljelyn nykyisiin käytäntöihin, politiikkaan ja haasteisiin. Ohjeistuksessa käsitellään kalanviljelyyn liittyviä ilmastoriskejä ja kalanviljelyn vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön. Lopuksi annetaan ehdotuksia ilmasto- ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Ohjeistus on saatavilla englanniksi ja nepaliksi. Ohjeistuksen yhteiskehittäminen takaa sen, että nepalilaisten naiskalankasvattajien ääni kuuluu heihin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa.

Roseanna Avento

Kobe Global

Kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja

……………………….